Myyjän on annettava ostajalle kaikki järkevän ostopäätöksen kannalta vaikutukselliset tiedot, ja annettujen tietojen tulee olla myös sisällöltään oikeita. Tiedot pitää antaa ennen kauppaa ja sellaisella tavalla, että ostaja voi niiden perusteella tehdä järkevän ostopäätöksen. Myyjän tulee oma-aloitteisesti antaa tiedot kiinteistön tai asunnon käyttöön tai arvoon vaikuttavista puutteista. Sillä, missä muodossa tieto annetaan, ei sinänsä ole merkitystä, mutta suositeltavaa on, että annetuista tiedoista jää dokumentti esimerkiksi siten, että merkityksellinen seikka kirjataan kauppakirjaan, jotta myyjä voi myöhemmin osoittaa täyttäneensä tiedonantovelvollisuutensa. Omakotikiinteistön kaupassa merkityksellisiä tietoja ovat esimerkiksi tiedot rakennuksen iästä, pinta-alasta, käytetyistä materiaaleista ja rakennuksen sen hetkisestä kunnosta. Kun on kyse asunto-osakeyhtiön osakkeista, on annettava tiedot paitsi asunnosta myös tarpeelliset tiedot yhtiöstä. Pääsääntöisesti jos käytetään välittäjää, välittäjä hankkii isännöitsijältä isännöitsijäntodistuksen, PTS-suunnitelman ja muut tärkeät tiedot kauppaa varten hyvän välitystavan mukaisesti.
Myyjän tiedonanto- ja selonottovelvollisuuteen vaikuttaa se, mitä myyjän asemassa olevan pitäisi yleensä tietää kaupan kohteesta. Jos myyjä ei ole rakentanut myytyä rakennusta, myyjä tulee antaa tieto sellaisista seikoita, joista hänen oletetaan olevan tietoinen asumisensa perusteella. Mikäli myyjä ei ole asunut kohteessa, myyjän tulee ottaa selvää myytävän kohteen ominaisuuksista. Myyjällä on selonottovelvollisuus myöskin silloin, jos myyjä ei ole käyttänyt kohdetta esimerkiksi sen vuoksi, että kohde on ollut vuokrattuna. Jos myyjä ei tosiasiassa tiedä jotakin kaupan kannalta vaikutuksellista asiaa, myyjän on ilmaistava ostajalle epävarmuutensa eikä lähteä arvailemaan tai antamaan tietoja, joiden paikkansapitävyyttä myyjä ei tiedä.
Jos myyjä on itse rakentanut kohteen tai remontoinut sitä, myyjän katsotaan yleensä olevan tietoinen sen rakennusteknisistä ominaisuuksista ja virheistä. Myyjän tulee kertoa ostajalle, jos suunnitelmista tai rakennusmääräyksistä on poikettu. Vaikka rakennustyön tai remontin olisi suorittanutkin maallikko, on ostajalla yleensä oikeus odottaa, että kohde on rakennettu hyvää rakennustapa noudattaen ja määräysten mukaisesti, ellei nimenomaisesti ole muuta kerrottu. Jos rakennustyön tai remontin on suorittanut ammattilainen, on kiinteistön tai asunnon omistajalla yleensä oikeus luottaa siihen, että työ on tehty asianmukaisesti ja ammattimaisesti, ellei muuta ole käynyt ilmi.
Tiedonantovelvollisuus ei koske pelkästään rakennusta, vaan ostajalle tulee kertoa myös esimerkiksi, jos kiinteistölle on säilötty jätteitä, tai jos kohteella ei ole rakennuslupaa, on tiedossa, että naapuriin taikka lähistölle suunnitellaan jotakin sellaista rakennushanketta, jolla voisi olla merkitystä myytävän kohteen käyttöön tai asumismukavuuteen taikka arvoon, kuten esimerkiksi moottoritietä jne.
Myyjän vastuu ei koske pelkästään tiedonantovirheitä tai puutteellisia tietoja, vaan myyjä voi joutua vastaamaan myös salaisen virheen perusteella. Tällöin kyseeseen voi tulla joko kaupanpurku, jos virhe on olennainen, tai hinnanalennus. Salaisesta virheestä on kyse silloin, jos kumpikaan kaupan osapuoli ei tiennyt virheestä ennen kauppaa, esimerkiksi rakenteissa piilossa olevat homevauriot ja kosteusvauriot ovat usein salaisia virheitä. Joskus niistä käytetään myös ilmaisua piilevä virhe. Mikäli myyjä on menetellyt tuottamuksellisesti, esimerkiksi jättämällä kertomatta kauppaan vaikuttavia tietoja tai antamalla väärää tietoa, voi myyjä joutua suorittamaan ostajalle myös vahingonkorvausta.
Myyjän vastuu asunto-osakkeiden kaupassa on kaksi vuotta hallinnanluovutuksesta lukien ja kiinteistön kaupassa viisi vuotta hallinnan luovutuksesta lukien. Vastuu voi olla pidempi, jos myyjä on toiminut kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti. Mikäli myyjänä on elinkeinonharjoittaja, on vastuun enimmäisaika 10 vuotta. Kuitenkin säilyttääkseen oikeutensa vedota virheeseen, tulee ostajan reklamoida myyjää joka tapauksessa kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsi virheen tai se olisi pitänyt havaita. Kohtuullinen aika on enintään joitain kuukausia, mikä arvioidaan tapauskohtaisesti. Reklamaatio onkin syytä tehdä viipymättä ja tarpeen mukaan täydentää reklamaatiota myöhemmin. Kohtuullisesta reklamaatiosta voidaan poiketa, jos myyjä on toiminut kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti. Nämä tilanteet ovat kuitenkin harvinaisia, joten reklamaatio kannattaa tehdä aina kohtuullisessa ajassa.
Kiinteistökaupassa virhetyyppejä ovat laatuvirhe, vallintavirhe ja oikeudellinen virhe. Esimerkiksi erilaiset kosteus- ja mikrobivauriot ja pinta-alavirheet ovat laatuvirheitä. Vallintavirheestä on kyse esimerkiksi silloin, jos myyjä on antanut ostajalle harhaanjohtavan tiedon voimassa olevasta kaavasta, kiinteistön vallintaa rajoittavasta viranomaisen päätöksestä tai esimerkiksi naapurikiinteistön käyttöä koskevasta viranomaisen luvasta tai päätöksestä. Oikeudellisesta virheestä on kyse esimerkiksi silloin, kun ostaja voi menettää omistusoikeuden kiinteistöön sen oikealle omistajalle taikka kauppa voidaan julistaa tehottomaksi jonkun muun kuin myyjän vaatimuksesta, tai jos esimerkiksi myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon lainhuudon saajasta, kiinteistöön kohdistuvasta panttioikeudesta, vuokraoikeudesta tai muusta toisen oikeudesta. Laatuvirheet ovat tavallisimpia virheitä.
Asunto-osakkeiden kaupoissa tavallisia ovat myös taloudelliset virheet. Taloudellinen virhe tarkoittaa sitä, että myyjä antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kyseisen asunnon omistamiseen tai käyttöön liittyvistä taloudellisista velvoitteista tai vastuista, kuten yhtiövastikkeesta tai myytävien osakkeiden osalle tulevasta osuudesta yhtiön velkoja, taikka asuntoyhteisön taloudellisesta tilasta tai jättää antamatta tällainen tiedon. Salaisesta taloudellisesta virheestä on kyse silloin, jos asunnon omistamiseen tai käyttämiseen liittyvät taloudelliset velvoitteet tai vastuut ovat asunnossa tai kiinteistön muissa osissa kaupanteon jälkeen ilmenneen odottamattoman vian tai puutteen vuoksi osoittautuneet merkittävästi suuremmiksi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää. Tyypillinen salainen taloudellinen virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, jos rivitalon alapohja ja sokkeli todetaan kosteusvaurioituneeksi ja taloyhtiö joutuu teetättämään alapohjan ja esimerkiksi valesokkelin korjauksen salaojaremontteineen. Tällöin ostajan vastikevastuut usein kasvavat merkittävästi ja kyseessä saattaa olla taloudellinen virhe, jos remontit ovat olleet objektiivisesti arvioiden odottamattomia.
